Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kertaus on opintojen äiti. Sama tarina uudelleen Hesarissa toisen otsikon alla
Keskustelua käydään vain hiilestä tai sen korvaamisesta. Ei puhuta siitä kuinka suuri vaikutus ilmastoon on metsäkadolla.
Akatemiaprofessori Markku Kulmala on kansainvälisesti tunnettu tutkija, joka on selvittänyt, että yhteyttämisprosessissa syntyy aerosoleja, jotka toimivat pilvipisaroiden ytiminä. Siis ilman vesihöyry tiivistyy niihin. Pilvet heijastavat auringon lämpöä avaruuteen ja myös satavat ja sadevesi sitten taas höyrystyy. Fysiikasta tiedämme, että veden höyrystymislämpö on suuri. Siis sadeveden höyrystyminen taivaalle viilentää maata tai vettä. Vastaavasti vesihöyryn tiivistyminen ilmakehässä vedeksi lämmittää sitä. Kysymys kuuluukin, että häipyykö tämä olomuodon muutoksesta syntyvä energia avaruuteen. Jos näin käy, niin eräs osaratkaisu ilmasto-ongelmaan on metsitys ja metsien kasvatus niin, että ne yhteyttävät mahdollisimman tehokkaasti. Silloin sadanta lisääntyy ja sadeveden kierto kuljettaa auringon lämpöä avaruuteen.
Jatkuvasti olemme nähneet kuvia Kalifornian, Espanjan, Kreikan ja monen muun maan valtoimenaan roihuavista metsäpaloista ja toisaalta hirmuhelteistä. Kun sieltä on metsät paljolti hävitetty ja metsäpalot hävittävät joka vuosi lisää, niin uuden metsän kasvu, joka tarvitaan aerosolien syntymiseen on vähäistä. Tästä seuraa vähäinen sadanta ja kuumuutta lisäävä sekä metsien määrää vähentävä kierre.
Jos Etelä-Euroopan kuivilta seuduilta tuleva kuuma ja kuiva ilma jää pitemmäksi aikaa vaikuttamaan Suomeen, niin meidän puut säästävät vettä ja lopettavat yhteyttämisen, kasvu loppuu, ilma kuivuu ja kuumenee.
Pelkästään hiilen sidontaan tai korvaamiseen kehitellään monenlaisia kalliita tekniikoita, jotka saattavat aikanaan olla toki hyödyllisiä. Uhrataan samalla valtavia määriä luontoa ja luonnonvaroja. Tässä on isot rahat kyseessä eikä systeemiä helpolla muuteta. Jospa palattaisiinkin asian ytimeen ja pakotettaisiin monet metsiään hävittäneet metsitysdtalkoisiin.
Toisaalta tumma havumetsä imee itseensä talvella enemmän lämpösäteilyä, mutta senkin vaikutuksen voinee laskea.
Talvella päivät ovat lyhyitä ja aurinko matalalla. Havumetsissä voivat kaikki oksat pohjoisessa olla auringon valoa heijastavan tykyn alla. Ei taida paljoa vaikuttaa aurinko talvella.
Ja tässä uutta näkökantaani Hesarissa :
Kuinka suuri vaikutus ilmastoon on metsäkadolla? Akatemiaprofessori Markku Kulmala on kansainvälisesti tunnettu tutkija, joka on selvittänyt, että yhteyttämisprosessissa syntyy aerosoleja, jotka toimivat pilvipisaroiden ytiminä. Siis ilman vesihöyry tiivistyy niihin. Tietysti ne pilvet sitten joskus satavat ja sadevesi sitten taas höyrystyy. Fysiikasta tiedämme, että veden höyrystymislämpö on suuri. Siis sadeveden höyrystyminen taivaalle viilentää maata tai vettä. Vastaavasti vesihöyryn tiivistyminen ilmakehässä vedeksi lämmittää sitä. Kysymys kuuluukin, että häipyykö tämä olomuodon muutoksesta syntyvä energia avaruuteen. Jos näin käy, niin ratkaisu ilmasto-ongelmaan on metsitys ja metsien kasvatus niin, että ne yhteyttävät mahdollisimman tehokkaasti. Silloin sadanta lisääntyy ja sadeveden kierto kuljettaa auringon lämpöä avaruuteen.
Jatkuvasti olemme nähneet kuvia Kalifornian, Espanjan, Kreikan ja monen muun maan valtoimenaan roihuavista metsäpaloista ja toisaalta hirmuhelteistä. Kun sieltä on metsät paljolti hävitetty ja metsäpalot hävittävät joka vuosi lisää, niin uuden metsän kasvu, joka tarvitaan aerosolien syntymiseen on vähäistä. Tästä seuraa vähäinen sadanta ja kuumuutta lisäävä sekä metsien määrää vähentävä kierre. Onko asia oikeasti näin, en tietenkään tiedä, mutta kyllä tämä on yhtä hyvä selitys kuin moni muukin.
Mielenkiintoista olisi tietää Keski-Euroopan pahimpien kirjanpainajatuhoseutujen sadannan ja lämpötilan muutokset. Ikääntyneet metsät tuottavat vähän pilviä muodostavia aerosoleja. Jos Etelä-Euroopan kuivilta seuduilta tuleva kuuma ja kuiva ilma jää pitemmäksi aikaa vaikuttamaan, niin puut säästävät vettä ja lopettavat yhteyttämisen. Ilma kuivuu entisestään, mikä sitten edelleen kuivattaa niitä tuhoherkkiä kuusia. Katastrofi on valmis. Kirjanpainajatuhomme johtuvatkin Etelä- ja Keski-Euroopan metsäkadosta. Ei ilman hiilidioksidista.
Otin vaihteeksi Annelin kommenttiin kantaa Hesarissa:
Metsänomistajien asia ei ole hoitaa Suomen koko päästöjä. Metsänomistajien velvollisuus on kasvattaa metsiään niin, että ne kasvavat mahdollisimman hyvin ja tuottavat ihmiskunnan tarvitsemia materiaaleja. Kun siinä sivussa hoidetaan vähän hiilitasettakin, niin hyvä niin.
Tietysti koko metsien hiilinielukeskustelu on hyvin kummallista. Eiväthän ne globaalit nielut muuttuneet mihinkään suuntaan, kun Suomessa lisättiin hakkuita ja Venäjällä vähennettiin. Tai vaikka Suomessa lopetettaisiin kaikki hakkuut, niin sama puumäärä hakattaisiin jossain muussa maassa.
Oleellista on vain fossiilisten päästöjen vähentäminen ja se, että kasvatamme ja käytämme metsiämme mahdollisimman tehokkaasti. Näin keräämme ilmasta hiiltä hyötykäyttöön ja korvaamme näin fossiilisia päästöjä. Emme hävitä metsiämme tuulipuistojen, johtoalueiden, tunnin junien, hallien ym vuoksi.
Sen ymmärrän, että kansainvälisiä laskentaperusteita pitää noudattaa, muttei pidä ryhtyä mihinkään hölmöläisten peitonjatkamistalkoisiin. Kasvatamme ja myymme edelleen metsiämme parhaiten periaatteiden mukaan. Katsomme mihin tämä riittää. Jos ei riitä, sitten sitten suomalaiset saavat muuttaa käyttäytymistään, jos hiilitasetta halutaan parantaa. Säästökohteita kyllä löytyy.
vähentää metsänomistajan nettokantorahatuloja ja alentaa metsätalouden kansantaloudellista ylijäämää.
En ihan ymmärrä. Enkä usko. Metsänkasvatuksen välittömät kulut ovat enintään luokkaa 10 % hakkuutulosta. Hakkuutulo on taas 10 % metsäteollisuuden tuotantoarvosta. Siis 100-kertainen tuotto alentaa metsätalouden kansantaloudellista ylijäämää. Tämän todistamiseen tarvitaan epäilemättä professori. Insinöörilogiikka ei pysty.
Olen miettinyt, mitä vaikuttaisi, jos mäntytaimikkoon tehtäisiin tyyppilannoitus. Maistuisivatko männyt huonommin, kun nyt nimenomaan ne huonoimmat maistuvat. Meidän metsissä ei kyllä kannata tutkia, kun tuhot ovat niin vähäiset. Pitäisi olla seutu, jossa mäntytaimikoita on vähän ja metsät ovat kuusikoita.
Olen tästä kirjoittanut ennenkin. Talvella 2019 kiertelin metsissä tutkimassa lumituhoja. Hirviä oli ja on meillä runsaasti mänty- tai sekataimikoita. Männyt saivat olla rauhassa. Kuvaavaa on, että tietä kulkenut hirvi näykkäsi yhden koivunvesan, muttei poikennut tieltä viereiseen mäntytaimikkoon, jossa ei ollut koivunvesoja. Ei niitä ollut perattu, mutta ehkä hirvet oli syöneet ne pieninä. Hirvet hakivat ruokansa varttuneiden tai päätehakkuumetsien vähäisestä tarjonnasta.
Mietin, että olisiko lämmin kesä 2018 tehnyt männyt tavallista huonommin maistuviksi. Lehtipuuravinto oli vähäistä, mutta näytti riittävän.
Ei sentään uutta tietoa, että hirvet söisivät mustikan varpuja. Taitaa aika moni hirvenmetsästäjä nähnyt jälkiä huurteisessa mustikanvarvikossa. Tai avannut syksyllä hirven vatsalaukun.
Samaa mieltä, että yleensä ensiksi syödään lehtipuu. Aikainen varhaisperkaus on avainasemassa kuten suorittava kirjoitti. Joskus meillä hirvet huolehtivat siitä ihan oma-aloitteisesti. Lehtipuun taimia syntyy 3- tai 4-kehitysluokan männiköihin jonkun verran ja näyttää maistuvan hyvin hirville ja pitävän hirvet poissa mäntytaimikoista.
Mutta on sitten sitten tapauksia, että toisen kuusentaimikon sekaan kasvaneet männyt syödään ja toisen samanlaisen ei. Maassa täytyy olla jotain tai puuttua jotain, minkä seurauksena samanlaisista kuvioista on eroja hirvien syönnissä.
Koskaan ei puhuta siitä, että myös joskus toimitaan ylivarovaisesti. Siis jätetään hakkaamatta kohteita, joita ei sertin tai lain mukaan tarvitsisi jättää hakkaamatta.
Kuuntelin aamulla Niinistön mielipiteitä. Selvästi kuului huoli globaalista kehityksestä. Täällä kylmässä pohjoisessa kannattaa ottaa varoitukset vakavasti ja miettiä etukäteen, miten pystytään toimimaan, jos tuontienergia loppuu.
Siispä metsiä pitää kasvattaa tehokkaasti ja turvetta käyttää, riippuvuus tuontienergiasta vähenee. Pärjäämme muuttuu maailma mihin tahansa suuntaan.
Soininvaara on tyypillinen stadilainen poliitikko, joka ei näe Kehä III:sta eikä seuraavia vaaleja pitemmälle.