Käyttäjän kmo kirjoittamat vastaukset
-
Jos harsuuntuneita kuusia kaataa ja viereiset tuuheat jättää niin riskinä on että jätetyt kuuset eivät kestä lisääntyvää auringonpaistetta ja kuivuvat kohta vuorostaan.
Balttiassa suurin osa väestöstä asuu kaupungeissa. Pieniä maita pinta-aloiltaan ja suuria peltoaukioita niin säävarmojen verkkojen rakentaminen ei niin kallista ole, tai onko edes tavoitteena. Tuulivoimalla ei kyllä kovin paljoa sähköä siellä tuoteta. Suomen korkeat siirtohinnat on sitten Energiaviraston käyttämän laskentatavan tulosta.
EU-Euroopasta löytyy niin erilaista ilmastoa, metsätyyppiä ja metsänhoitotapaa että suoraa vertailua taimikoiden raivausten taikka harvennushakkuiden osalta turha tehdä. Jos sitten lähimpään EU naapuriin vertaa, niin Ruotsissa istutetaan, raivataan, harvennetaan ja hakataan järjestelmällisemmin kuin Suomessa, olisko yhtenä syynä suuremmat metsänomistajat jotka hakevat metsistään tuottoa aktiivisella metsänhoidolla, eivätkä suomalaisempaan tyyliin kaikesta mahdollisesta säästämällä?
Jos tammivyöhykkeellä ollaan, ennemmin istuttaisin tammia tai kylväisin tammenterhoja kuin lehtikuusta.
jees-trollilta opimme tänään että Venäjän parhaat, säästellyt tankkimallit ovat T-55 ja T-62, näitä malleja on vähiten tuhottujen joukossa. T-72, T-80 ja T-90 alkavat suurimmalta osalta olla naulatehtaille menossa. Eikös noilla T-55 ja T-62 malleilla suomalaisetkin varusmiehet joskus 1970-luvulla ajelleet?
Päivän videoissa venäläiset juoksevat, siis juoksevat pois Urozhinista. Ei BMP:tä, ei edes niitä Ladoja. Ja rypäleammuksia sataa niskaan, alkaa liike loppua siihen.
Tolopainen:”Sähkön alennusmyynnille ei ole loppua näkyvissä, Norjan vesialtaat on täynnä. Siellä on sähköä varastossa Suomen usean vuoden kulutuksen verran.”
Norjan altaissa on vettä noin 64 TWh tuotantoa varten. Suomen sähkönkulutus on jotain 80-90 TWh vuodessa.
Onhan tuolla virtavesissä vanhoja patoja mitkä yhtä hyvin voisi purkaa pois vaelluskalojen tieltä mutta eipä ole rahoja missään.
Tuulivoimalla saatiin sentään 2000-3000 MW kellon ympäri.
No kun katsoo noita harvennusmalleja, esim Etelä-Suomi, kuusimetsä, kivennäismaa, puuston pituus 16 m kohdalta.
Jos korko on 5%, malli suosittelee harvennuksen jälkeiseksi ppa 17.8 m2.
Jos korko 1.5%, malli suosittelee harvennuksen jälkeiseksi ppa 21.7 m2.
Mitäs nämä tekisi runkolukuina, jotain 900 vs 1100 suunnilleen?
Enskan tekijät, päätättekö harvennuksen jälkeen jätettävästä runkoluvusta/ppa:sta korkoprosentti mielessä, vaiko jollain muulla kriteerillä?