Käyttäjän Jonas kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 96)
  • Jonas

    Tutustuin hieman tähän Suoseuraan. Jäi vaikutelma, että ei ole mikään luonnonsuojelujärjestö? Tuo metaanin vapautuminen hapettomassa tilassa oli kyllä tuttu. Mietin vaan, että jos ojituksella ”pohjavesipinta” alenee 0,2…0,4m 3 metriä syvässä turpeessa, niin onko juurikaan merkitystä? Suon pinnan putoaminen poistaa tuon vähäisenkin eron. Ikävä kyllä väyliä vesistöihin tulva-aikana se ei poista.

    Ps. Miten poistetaan pysyvästi rekisteröityminen tähän Metsälehteen? Olen hakenut konstia, mutta en ole löytänyt? Olen nähnyt hyviä ja vielä parempia tekstejä tällä palstalla,  mutta eiköhän tämä ole nähty!🙂

    Jonas

    Hieman ihmettelen, mistä ”Kurki” vetelee noita tarkkoja tutkimustuloksiaan? Luulisin, että toisenlaisiakin löytyy, valintakysymys? Hänen mielestään luonnontilainen suo on varsinainen päästölähde kaikessa mielessä ojitettuun verrattuna??? Metaanin tuottajana oikein superpäästölähde? Ojitettu suo ei tuota metaania ollenkaan?? Kuitenkin on tutkimusnäyttöä, että ojitettu suo määrätyissä olosuhteissa tuottaa ilmakehään enemmän metaania, kuin luonnontilainen. Silloin puhutaan usein huonosti onnistuneista ojituksista (kaikkihan ne?). Pääsääntöisesti ojitukset pilaavat itse itsensä, koska suon pinta vuosien saatossa putoaa ja virtaus huononee (rinnesuot poikkeus?). Minulle luonnontilainen suo on suodatin, jonka häiritseminen vapauttaa vesistöön ja ilmastoon kaiken mahdollisen pahan. On hyvä, että on paljon ristiriitaista tutkimusaineistoa. Silloin kaikki ovat, kuin karkkikaupassa. Saa valita parhaat ja itselle maistuvat. 😂

    Jonas

    ”Tomperi” epäilee turhaan koirani isäntäuskollisuutta. Hän on kyllä sitoutunut minuun. Kun pirtissä paikkaa vaihdan, hän seuraa. Nykyajan koirat ovat paljon sisällä. Meidän koiramme yötkin. Heidän kanssaan seurustellaan, poristaan. Koirille kehittyy jopa omanlaisensa huumori. Omanarvontuntoisia ovat myös ja loukkaantuvat määrätyistä itselleen tärkeistä asioista. Koiramiehet ne vasta loukkaantuvatkin. Aikoinaan, voi olla vieläkin, oli jossakin foorumilla hirvikoiramiesten keskustelupalsta. Oli mennyt eri rotujen väliseksi kilpalaulannaksi. Tekstit olivat tiukkoja, aivan liian tiukkoja. Monet esiintyivät nimillään ja tuntui, että kirottiin jo sukuja. Puoluepolitiikkakin otettiin aseeksi. Meillä linnunpyytäjillä ei ole niin paljon pelissä. Ihmetyksellä kuitenkin eilen kuuntelin suomalaisten pohjanpystykorvaihmisten suunnitelmia kaapata rotu ruotsalaisilta. Norbottens spets on alunperin rekisteröity ruotsissa. Olkoonkin, että suomessa tämän maatiaispystykorvan kanta oli vankka. Vanha valokuva vanhemmistani 50-luvulta koiransa kanssa on mielenkiintoinen. Oma nykyinen koirani on kuin tarkka kopio. Itsekin olen kuulemma kuvassa, en vielä näkösillä?

    Jonas

    Ollaanpa nyt rehellisiä. Metsäojitus on suurin ympäristökatastrofi Suomenmaassamme. Kaikki selittelyt turhia. Tehometsätalouden juoksupojat…maksaako joku, vai muuten tyhmiä??

    Jonas

    Näinhän se on rukopiikki,. Joskus kerroin, että meillä kuivattiin haukia ja metton täkkiä . Minua pidettiin pöljänä. Ehkä olinkin, enkä ole maailmalla viisastunut. Lapsemme ovat maailmalla. Isä, ei mulla ole varaa syödä niinkuin kotona. Hyvä niin. Käytte useammin kotona. 😪

    Jonas

    Koirien mieli on oman laisensa. Syksyllä oli kova myrsky (nytkin 17m/s), mutta lähdin kuitenkin käyttämään koiraa metsässä. Koira katosi heti. Kiersin vaaran n.3 tuntia. Kuulin silloin vasta koiran haukun. Koira haukkui vanhaa metsoa. Metso kiroili koiralle ja päinvastoin. No puotin makuulle ampuakseni. Metso päätti toisin, lähti lentämään. Koira perään tietenkin. Tunteja myöhemmin kutsuin koiraa, vilahdukselta näinkin. Ei tullut käsiin. Oli loukkaantunut. Meni muutama päivä, kun sain luottamuksensa. En ole kissaihminen, mutta en heitä vihaakaan. Äidillä oli aikoinaan ”navettakissa ”.Hänelläkin oli oma roolinsa.

    Jonas

    Olen aseeton, myönnän. En ikinä pärjää verbaalikoillenne. Kerttu ja Jalkanen. Kaikkea Hyvää!  Mana dearvainn, mene terveenä!

    Jonas

    Olen ”viherpiipertäjä”, metsänomistaja, metsästäjä, kalastaja,poromies, rajavartioston sissi, hetero, aviomies, lasteni isä. Mistä v..usta  kaikenmaailman prs…pentit minua voisi syyllistää. Jos minun housuissani olisitta ollheet, teitä ei olis. 🙂

    Jonas

    Tuo viherpiipertäjiksi leimaaminen on helppo tie. Heidän kanssaan on miellyttävä keskustella. Kuka jaksaa jaaritella vaseliinin hajuisen innostuneen telaketjunuorukaisen kanssa. Ei kukaan.

    Jonas

    Scientist on varmaankin oikeassa. Viirupöllön levinneisyys on minulle tuntematon. Kuitenkin olen ”hänen” kanssaan ollut tekemisissä. Olkoonkin, että hän on ollut elinpiirinsä pohjoisrajoilla. Viirupöllön erikoinen koko on hyvin paljastava. Lapinpöllö on suuri, hiiripöllö on pieni. Siihen väliin. Aggressiivinen käytös pesällä. Kuitenkin, kahteenkymmeneen vuoteen en ole häntä nähnyt. Sinirinta puistelee tiukujaan käsivarren mökillämme kyllä. Sinirinnan elinpiiri noin korkeussuunnassa on erikoinen. Hän tykkää kulkea maata myöten paljon. Uros soidinasussaan maailman kauneimpia lintuja, kellolintu. Nuakka, naakka? Tuntematon laji. Voisin vaikka haluta tuntea? 🙂 Mustaviklon ”hyökkäys” aamuöisellä jänkällä saa väsyneen poromiehen hereille. Metrin päästä, ei juuri lähempää, mutta lujaa. Tämä on minun koti, tänne et tule. Lakin olen päästä ottanut ja kumartanut.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 96)