Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Miittis olisi varmaan hyvä tietolähde, mutta se ei ole Metsäkeskuksen käytössä.
Suomeen tuotiin raaka- ja sivutuotepuuta viime vuonna 5,5 miljoonaa kuutiometriä. Vähentymää edellisvuoteen kertyi peräti 56 prosenttia. Puun vienti Suomesta puolestaan kasvoi viime vuonna 45 prosenttia edellisvuodesta reiluun kahteen miljoonaan kuutiometriin.
Ukrainan sota muutti merkittävästi puukauppaa ja puun virtoja Suomeen. Käytännössä venäläisen puun tuonti Suomeen tyrehtyi pakotteiden myötä viimeistään heinäkuun aikana.
– Venäjän osuus on ennen sotaa ollut noin kolme neljäsosaa puun tuontimäärästä, mutta vuonna 2022 se jäi 27 prosenttiin. Viron ja Latvian osuudet nousivat reiluun viidesosaan, ja Ruotsista tuli 18 prosenttia puusta. Myös Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta tuotiin puueriä, kertoo yliaktuaari Eeva Vaahtera Lukesta.
Jakeluvelvoite on monipiippuinen asia. Alentaako se päästöjä riippuu siitä mistä jaettava biokomponentti on valmistettu. Jos se koostuu pääosin tropiikin palmuöljyn sivutuotteesta on siinä ja siinä, alenivatko päästöt. Neste laskee että kyllä alenivat. Mutta aleniko sivutuotteena monimuotoisuus?
Metsäkeskuksella on tarpeellisia toimintoja jotka pitää säilyä. Ainakin metsälain valvonta, erilaiset seurannat, metsäsertifioinnin tiedonkeruu, Metka-tuen jakaminen… Tukipottiakin olisi syytä kasvattaa eikä kutistaa, koska Metkalla on mahdollista toteuttaa hyviä hankkeita kuten tuhkalannoitusta soilla. Juuri näillä saadaan lisää hiilinieluja, silkkaa säästöä suoraan valtion pussiin!
Ennallistamisasetuksesta.
Omista metsistä tehdyt havainnot eivät välttämättä ole yleistettävissä.
Miten myytävän metsätilan puustotiedoista näkee miten on harvennettu? Ei mitenkään. Kyllä siinäkin tapauksessa on käytävä mittaamassa kannot paikan päällä maastossa.
Siinäpä oivallinen vinkki Metsäkeskuksen maastotarkastuksia tekeville: mitatkaa poistuneiden puiden kantojen läpimitat koealoilta ja verratkaa niitä pystyyn jääneiden puiden kantojen läpimittoihin. Edellyttäen että hakkuusta ei ole kulunut pitkää aikaa, se saattaa kertoa jotain harvennuksen suoritustavasta: onko maksimoitu saantoa vai jäävän puuston laatua. Kiitos Jovain vinkistä!
Miss olet nähnyt enskassa valtapuiden niistämistä Jovain – omassa metsässäsikö? Entä kuka hakkasi? Annoitko palautetta ja korjaantuiko käytäntö? Jos ei löydy esimerkkejä, niin sitten oletan että tämä on kuviteltu ongelma.
En muista tuollaista Metsäkeskuksen raporteista. Onko joku muu nähnyt?
Taalas siteeraa Rockströmiä joka viittaa Suomeen: ”sitouduttiin fossiilisten hiilipäästöjen vähentämiseen, mutta samalla useista muista maista poiketen suurehkoon hiilinieluun, jolloin fossiilipäästöjä ei tarvitsisi leikata niin paljon.” … ”On epäonnista, että Suomi valitsi määrittelevänsä tavoitteen näin. Olisi selkeämpää pitää päästöjen vähentämistavoite ja nielutavoite erillään, kuten Ruotsi on tehnyt.”
YK:n ilmastosopimuksen sääntöjen mukaan ole ollut missään vaiheessa mahdollista kompensoida fossiilipäästöjä laajasti maankäytön nieluilla.
EU-tasolla on jokaiselle maalle määritelty erikseen sekä päästövähennys- että nielutavoite. Aiemmin kun meidän metsänielut olivat paljon suuremmat kuin nyt ja turvemaiden päästöt vastaavasti pienemmät, meidän oli varmaan lähes pakko sitoutua isoihin maankäytön nieluihin. Ei silloin neuvottelujen aikaan ollut näkyvissä niiden putoamista sitä vauhtia kuin mikä on nyt toteutunut. Lisäksi muistatte ehkä että ns. vertailutasojen laskentaan oli tarkat säännöt, eli ei Suomi itse saanut vapaasti määritellä nielutavoitettaan. Nyt sitten tuli yllätyksiä joiden kanssa pitää yrittää pärjäillä: kasvun notkahdus, huippusuhdanne, Venäjän puun tuonnin loppuminen, energiapuubuumi ja niin edelleen.
Ainakin minulle jäi epäselväksi se mitä etua Ruotsi neuvotteluissa neuvokkaana toimimalla sai.
