› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,911 - 4,920 (kaikkiaan 6,349)
1 2 3 … 491 492 493 … 633 634 635

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • hemputtaja 28.12.2022, 19:54

    Hömötiaisista huolehditaan ja ihan oikein, mutta mihin unohtuvat töyhtötiaiset. Aika harvoin olen töyhtötiaisen pesään törmännyt, mutta aina se ollut joko lahossa kannossa tai puun kolossa.

    En sitten tiedä, onko se töyhtötiaisen vakitapa, kun en ole tirppa-asiantuntija.

    Kurki 28.12.2022, 21:12

    https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/h%C3%B6m%C3%B6tiainen-oli-viel%C3%A4-muutama-vuosikymmen-sitten-yleinen-n%C3%A4ky-suomen-metsiss%C3%A4-mutta-nyt-laji-on-uhanalainen-oulun-yliopiston-tutkimus-pit%C3%A4%C3%A4-mets%C3%A4hakkuita-suurimpana-syyn%C3%A4-kannan-laskulle/ar-AA15JGar?cvid=bef139618f024eb8a991c585884ab7d6

    Oulun yliopiston tutkijat ovat seuranneet lajin tilannetta pitkäaikaistutkimuksella, jonka seuranta alkoi 1970-luvulla. Tutkimuksessa havaittiin, että metsähakkuiden pitkä kertymä aiheuttaa elinympäristökatoa. Hakkuista kärsivät tutkimuksen mukaan muun muassa hömötiaisen kaltaiset lajit, jotka ovat hyvin riippuvaisia luonnontilaisen kaltaisista metsistä.

    Jo ensimmäisessä kappaleessa oikeastaan paljastuu hömötiaistutkimus puutteelliseksi tai vääräksi.

    Hakkuista kärsivät tutkimuksen mukaan muun muassa hömötiaisen kaltaiset lajit

    Siis muutkin tiaiset kuten sinitiaset ja talitiaiset karsivät.

    Mutta kun eivät kärsi, vaan ovat lisääntyneet moninkertaiseksi 1950 luvulta.

    Seppo Vuokko:

    Tiaisten yhteismäärä ei siis ole laskenut: 1900-luvun puolivälissä tiaisia oli 2,5 miljoonaa, nyt 3 miljoonaa paria. Eikö se kerro pikemminkin metsien hyvästä tilasta, että metsissä on nyt miljoona tiaista enemmän kuin aikaisemmin?

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/f2f0d0ca-b8a4-5770-b4c4-86ef44a44e6e

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.12.2022, 21:27

    Kaikkien tinttien niputtaminen yhteen taitaa olla liian yksinkertaistava näkökulma: jotkut lajit pärjäävät talousmetsässä mutta kaikki eivät.

    Hömötiainen: alamäkeä.

    https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.34535&year=2021

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.12.2022, 21:28

    Töyhtötiainen: alamäkeä.

    https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.34553&year=2021

    Hesarin uutisen kommenteissa joku kertoi että tintin pesäpökkelön pitäisi sijaita peitteisessä metsässä – muuten se voi olla käpytikalle helppo ratsata.

    Timppa 28.12.2022, 22:32

    Eivät töyhtötiaiset olleet mitään vanhojen ja/tai hakkaamattomien metsien lajeja ainakaan Keski-Suomessa 1940- ja 50-luvuilla.  Metsät olivat nuoria entisille kaskimaille syntyneitä ja moneen kertaan harsittuja.  Lahokoivuja niissä olim kyllä paikoin runsaasti, mikä saattoi olla perua kaskikaudelta.

     

    Gla Gla 28.12.2022, 22:46

    Käpytikka onkin lisääntynyt samaa tahtia hömpän alamäen kanssa.

    Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan: ”Hömötiaisen kaltaisten lajien menestystä helpottaisi parhaiten tutkimuksen mukaan se, että avohakkuita vähennettäisiin.”

    Mahtoiko tutkija heittää tuon täysin spekulatiivisena ajatuksena vailla mitään yhtymäkohtaa reaalimaailmaan vai oliko ajatus hakata teollisuuden tarvitsema puumäärä harvennushakkuin? Jäisikö silloin hömötiaiselle mieluisia elinympäristöjä, kun vuotuisten hakkuiden pinta-alat moninkertaistuisivat.

    Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, että ensiharvennuksesta ja nuoren metsän kunnostuksesta alkaen jätetään runsaasti tekopökkelöitä. Miksi niin ei tehtäisi.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 29.12.2022, 00:41

    Samaan aikaan (aikasarjat alkaen 1956) kun sinitiaishavainnot ovat 40-kertaistuneet, talitiaishavainnot 2-kertaistuneet ovat töyhtötiaishavainnot puolittuneet ja hömötiaishavainnot pudonneet neljäsosaan. Siitä huolimatta näitä kahta jälkimmäistä havaitaan vuosittain useammalla laskentaruudulla kuin kultaisella 60-luvulla. Tässä ovat todennäköisesti vahvemmat lajit syrjäyttäneet heikommat.

    Gla: Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan…

    Juha Lappi: ”…On vaikea saada julkaistuksi, ainakin mallinnustutkimuksessa, sellaista käsikirjoitusta, jossa on jotain uutta. Jos kaikkitietävä tarkastaja ei osaa sijoittaa sitä johonkin lokeroon tai ei sitä heti ymmärrä, hän ehdottaa hylkäystä. Jos julkaisu pienentää tarkastajan töiden asemaa, se on selvästi väärällä raiteella. Jokainen kokeneempi tutkija on joutunut kohtaamaan mitä ihmeellisimpiä tarkastuslausuntoja…  …Vertaisarvioidut julkaisut ovat tieteellisen tutkimuksen kulmakivi. Tutkimusyhteisö antaa niille kiillon, jonka jokainen tutkija tietää olevan usein katinkultaa…  …Mallinnustutkimuksissa saadaan helposti laskettavia julkaisuja. Otetaan tärkeästä mallista yksi nurkka ja viilataan sitä vähän. Julkaisu menee tarkastettavaksi mallin viitatulle kehittäjälle, joka mielihyvin hyväksyy uuden viittauksen. Käytin ison osan työajastani julkaisujen tarkastamiseen. Vaikka ohjeissa kehotetaan suhtautumaan kriittisesti tyhjää tahkoa pyörittäviin julkaisuihin, oli vaikeaa ehdottaa hylkäämistä asiallisesti ja ammattitaidolla tehdylle mukavuusalueella pyörivälle julkaisulle…”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.12.2022, 05:39

    Juuso on oikeassa. Vertaisarviointi ei ole laadun tae. Kuitenkin jos joku helmi jää jossain lehdessä julkaisematta, sitä voi tarjota toiseen. Rahoituksen hankkimisessa sama ongelma: ei saa poiketa liikaa valtavirrasta.

    Mitä tiaisiin tulee, varmaan siellä taustalla on elinympäristöjen muuttuminen, pääosin metsätalous, joka suosii nuorempien metsien lajeja. Käpytikka saattaa löytää hömpän pesän peitteisestäkin metsästä, jos niitä tikkoja on paljon. Ilmeisesti myös oravia ja varislintuja on enemmän kuin ennen.

    Entä avohakkuiden vähentäminen? Jos lajit ovat vaateliaita, panostaisin ennemminkin siihen, että niille järjestetään hyviä elinympäristölaikkuja maisematasolla kuin siihen, että kaikkialla tehdään vain jatkuvaa kasvatusta. Luonnontilaisen kaltainen ei ole sama kuin vanha metsä. Luonnonhoito ja ennallistaminen auttaa tiaisia.

    Kurki 29.12.2022, 06:50

    Euroopassa hömötiainen on elinvoimainen ja voidaan sanoa, että laji onkin eteläinen eli Suomi on sille vähän väärä elinympäristö, joka näkyy laji.fi Suomen esiintymiskartassakin, että kanta harvenee pohjoiseen päin. Lisäksi tulee luonnon kilpailu. Vahvemmat lajit syrjäyttää heikomman. Tätä luonnon lakiahan ei Punainen kirja tunnusta olevan olemassakaan kuten ei Suomen ankaraa ilmastoakaan uhkatekijäksi toisenlaisen ilmaston lajien huonolle menetymiselle Suomessa. Siellä kun ovat elinvoimaisia.

    Birdlife oikein kieltää ettei hömötiainen ole mikään varsinainen vanhojen metsien laji. Varttuneita metsiähän Suomessa nyt enemmän kuin koskaan.

    Hömötiainen on esiintymisensä perusteella metsän yleislintu. Se ei suosi erityisesti vanhoja metsiä, havu- tai lehtimetsiä, vaan pelottoman hömötiaisen voi kohdata kaikkina vuodenaikoina kaikenlaisista metsistä. Tutkimusten mukaan lajin talviselviäminen on riippuvainen varttuneiden metsien määrästä talvireviirillä, ja varttuneiden metsien määrän vähenemistä pidetään tärkeimpänä syynä hömötiaisen vähenemiselle.

    Sitten Suomi on erityisessä vastuussa hömötiaisesta.

    Suomella on hömötiaisen suojelussa erityisvastuu EU:ssa, sillä peräti 25 prosenttia EU-maissa pesivistä hömötiaisista pesii Suomessa.

    Eli Suomen 0,4 milj.pesivä kanta on 1/4 EUn 1,6 milj. pesivästä kannasta.

    Wikistä. Euroopan pesivä kanta on 25..42 milj. paria. Itä-Euroopassa EUn ulkopuolisissa maissa pesiviä pareja olisi sitten 24..40 milj.

    Linkki: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/homotiainen/

    Rukopiikki 29.12.2022, 10:33

    Pesäpaikkojen puute aika näkyvä syy. Aika harvoin nuorissa hoidetuissa metsissä semmosiin pesäpuihin törmää. Ei niitä vain ole. Vanhoissa metsissä niitä näkyy siellä täällä. Pesät on nykyään säästetyissä jättöpuutuppaissa ja kulissikaistaleissa mitä hakkuilta säästetty. Tikka on viisas lintu ja se varmasti oppii etsimään pesiä juuri näistä paikoista. Kun pesäpaikat vähenee niin tikkojen saalistus samalla helpottuu.

Esillä 10 vastausta, 4,911 - 4,920 (kaikkiaan 6,349)
1 2 3 … 491 492 493 … 633 634 635