Biofiversity Intactness Index kuvaa miten hyvin eri lajit jollakin alueella ovat säilyneet ihmisen toiminnasta huolimatta.  Data käsitti 54000 lajia, linnut, nisäkkäät  hyönteiset, kasvit, sienet.

En tiedä onko Luontopaneeli löytänyt sen.Ei oikein tunnu siltä kun kuuntelee sen kommentteja.

Mielestäni melko hyvä indeksi ja sitä voitaneen soveltaa myös valtiota pienemmälle alueelle. Huonommat indeksiluvut olivat 40% tasoa (Tanska, Irlanti, Englanti jne).

Taas kerran pitää muistaa, ettei ole sellaista metsien lopputilaa, johon voisi yrittää päästä vaikka kaikki ihmisten vaikutus metsissä oppuisi.   Nyt ihmiset vaikuttavat joka tapauksessa ilmastoon, sääolot muuttuvat jatkuvasti, sadanta muuttuu.  Typpeä sataa taivaalta, ilmassa on monia kemikaaleja.

Myrskyt kaatavat entistä enemmän puita.  Sadannan vaihtelut vaikuttavat voimakkaasti taimettumiseen ja kasvuun.  Kuitenkin tuijotetaan helposti mennesseen maailmaan.

Esimerkiksi luonnossa uusien puiden synty on luultavasti vaikeutunut.   Typpilaskeuma rehevöitää pintakasvullisuutta, mikä estää puuntaimen syntyä koskemattomaan maahan.  Tästähän meillä on lukuisia esimerkkejä.  Hakkaamattomuus heikentää metsälajien menestymisen mahdollisuuksia pitkällä tähtäimellä.  Vain vahvimmat yksilöt menestyvät.

Ehkä on puolueellista, mutta kyllä väitän, että parasta mitä metsien monimuotoisuudellen  voimme tehdä, on harjoittaa nykyistä metsätaloutta, jossa on jo runsaasti suojelukohteita hajautettuna pitkin metsiä. Ei lähteä suojelemaan liikaa yksittäisiä kohteita, jotka pahimmillaan toimivat tuholaisten kasvatusalustana ja estävät metsien sopeutumisen tulevaan ilmastoon.

Onko nyt käymässä jälleen niin, että vallankumous syö omat lapsensa? Metsänomistajat suojelevat nyt itse niin innokkaasti metsiään, että kohta ympäristöjärjestöjen on keksittävä jotain aivan muuta toimintaa.

Suomalaiset metsänomistajat ovat nyt aiempaa kiinnostuneempia omien metsiensä suojelusta. Samansuuntaisista havainnoistaan kertovat STT:lle Suomen Luonnonsuojeluliitto, maa- ja metsätalousministeriön alainen Suomen Metsäkeskus ja myös Luonnonvarakeskus. Luonnonsuojeluliiton mukaan metsänomistajien suojelukiinnostus näkyy esimerkiksi Metso-ohjelman suosiossa ja uusina suojelualueina. Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnoiman Metson kautta metsänomistajat voivat tarjota luontoarvoiltaan ja eliölajeiltaan monipuolisia metsiä suojeluun. Suojelusta maksetaan vastaavanlainen korvaus, jonka alue tuottaisi talousmetsänä. Metsänsä voi myös myydä valtiolle suojelualueeksi. STT

Älähän nyt Jesse! Naapurisi vain lisäsi luonnon monimuotoisuutta!

Luin suomalaisen metwsätieteellisen jutun,  siinä oli tutkittu hyönteisiä.  Lopputulos oli se, että luontaisissa metsissä oli vähän haitallisiksi koettuja hyönteisiä kun taas  talousmetsissä se oli juuri päinvastoin, haitallisia oli paljon.

Onneksi nykyään nämä uusimmat julkaisut ovat pääasiassa tarkoitettu asiantuntijoiden ja ulkomaalaisten luetttaviksi joten uusimpia on mahdoton lukea.