Metsänomistaja Johanna Teräväinen kirjoitti ylös oman metsänhoitotahtonsa, joka pohjustaa metsänhoitosuunnitelman laatimista ja metsän hoidollisten linjauksien tekemistä.
Olen havahtunut siihen, kuinka paljon yhteistä metsän ja lasten kasvatuksessa onkaan. Kummassakin alkutaipaleella tehtyjä virheitä on vaikea jälkikäteen korjata.
Tuulituhot ja kirjanpainajat aiheuttivat jatkuvapeitteisellä kohteella arviolta lähes kahden tuhannen euron rahallisen tappion hehtaarilta. Onko päätehakkuun aika?
Yhteiskuntatieteissä loukku kuvaa tilannetta, jossa yksilöiden itsekeskeinen toiminta rapauttaa yhteistyötä. Kajastaako suomalaisessa metsäkeskustelussa loukun reunat?
Mediassa on keskusteltu kesän mittaan niin EU:n metsästrategiasta, metsäalan käpertymisestä, Evon tiedekansallispuistosta kuin PEFC-päivityksestä. Uutisten aiheena on ollut metsään liittyvä instituutio: metsästrategian, metsänhoidon, metsästyksen tai luonnonsuojelun periaatteet ja toimintalinjat, joita on kannatettu tai vastustettu.
Yhteiskunnan säännöt määrittävät arvojamme, mieltymyksiämme ja tavoitteitamme. Ne vaikuttavat meihin enemmän kuin huomaammekaan. Myös suhteessamme metsään ajattelemme ja toimimme instituutioiden maailmassa.
Metsäammattilaisissa kietoutuu henkilökohtainen eli ennen ammattilaisuutta muodostunut ja ammatillinen, koulutuksessa ja työssä rakentuva metsäsuhde. Molemmat vaikuttavat siihen, miten ammattilaisina toimitaan metsässä tai siihen liittyen.
Metsäkonfliktissa tunteet ovat aina läsnä ja vaikuttavat siihen monin tavoin. Tunteet kertovat, mitkä asiat metsissä ovat osapuolille tärkeitä ja vaalimisen arvoisia.
